Vastaus oppimistehtävä 4c

Miten hyödynnän sosiaalista mediaa tulevaisuudessa?

Sosiaalisen median käytön mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa rajattomat. Tulevaisuudessa haluan viedä omaa sosiaalisen median käyttöäni enemmän asiantuntijaprofiilin luomiseen esimerkiksi twitterissä sekä kehittää työpaikkani sosiaalista mediaa sisällöltään laadukkaammaksi sekä huolehtia tietosuojaan liittyvien kysymysten esiin nostamisesta myös sosiaalisen median viestinnän kohdalla. Yksityiselämässäni tapahtuva sosiaalisen median käyttö on auttanut minua työelämässäni, kun olen joutunut pohtimaan esimerkiksi sisältöjä sekä viestinnän vuosikelloa tai päivitysten tiheyttä ja ulkonäköä.

Uskon että esimerkiksi mielenterveystyöhön liittyviä interventioita tulee laajemmin käyttöön myös verkkoon tulevaisuudessa, tästä oiva esimerkki on sekaisin-chat, joka on Suomen mielenterveysseuran ylläpitämä ja jonka kävijämäärät ovat olleet ennätyksellisen korkeita vuoden 2019 aikana.

Sosiaalisessa mediassa viestimisessä on toki riskinsä, joita ovat juuri lisääntynyt vihapuhe sekä esimerkiksi valeuutisten leviäminen. Toivon, että tulevaisuudessa näihin seikkoihin tullaan puuttumaan jyrkästi. Yksityishenkilöt voivat kuitenkin kantaa myös vastuunsa ja olla levittämättä sellaista tietoa, jonka lähteeseen ei voi luottaa.

Yksityishenkilöt voivat vaikuttaa yritysten sekä erilaisten järjestöjen ja kampanjoiden näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa suuresti, ja toivon että tulevaisuudessa kouluissa opetetaan laajemmin vastuullista somen käyttöä.

Vastaus oppimistehtävä 2c

Oppimistehtävä #2 C: Sosiaalisen median pelisäännöt

Löysin verkosta useita erilaisten viestintään ja markkinointiin keskittyvien yrityksien ja tahojen ohjeita siihen, miten sosiaalisen median pelisääntöjä voitaisiin työyhteisössä luoda ja mitä ainakin ottaa huomioon. Tämä ilahdutti. Löysin myös useita ohjeistuksia eri työyhteisöille. Valitsin tähän lähempään tarkasteluun ammattiopisto Lappian, Lapin ammattikorkeakoulun ja Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymän sosiaalisen median käytön suosituksen henkilöstölle ja opiskelijoille.

Löytämieni pelisääntöjen keskeisin viesti on roolien tärkeys: milloin edustaa vain itseään, milloin työnantajaa? Mikä on yksityistä, mikä julkista? Onko koskaan syytä verhota itseään anonyymiteettiin? Sosiaalinen media toimii nykyään myös työyhteisöjen sisäisen viestinnän kanavana, ja löytämäni pelisäännöt antoivat myös ohjeita tälle viestinnälle. 

Mielestäni jokaisen työyhteisön - varsinkin jos työssä käytetään sosiaalista mediaa - olisi hyvä käydä yhdessä läpi yhteiset säännöt toiminnalle. Näin vältyttäisiin ylilyönneiltä sekä epäselvyyksiltä ja työntekijöiden olisi helpompi rajata myös omaa sosiaalisen median käyttöään. Harmaana alueena näen tässä toimijat, joilla on siviili-ja työprofiilit sekoittuneet keskenään. Silloin varsinkin on syytä olla tarkkana siitä, miten ja mitä sisältöä jakaa, kommentoi tai tuottaa.

Internetin muisti on ikuinen, joten mielestäni sääntöjä olisi hyvä luoda yhdessä työntekijöiden kanssa. Ajattelen, että se lisäisi sääntöihin sitoutumista sekä toisi kaikkien näkökulman sääntöjen luomiselle. Mielestäni työyhteisöjen esimiehillä tai viestinnästä vastaavilla henkilöillä on vastuu yhteisten pelisääntöjen luomisesta. Mielestäni myös jokaisen julkisella profiililla somea käyttävän - vaikka käyttäisi "vain" yksityisenä henkilönä olisi hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään omia sääntöjään. Varsinkin, jos osallistuu keskusteluihin. Ne kun saattavat olla nopea tempoisia ja tunteiden mukaan tuleminen voi aiheuttaa myös internetissä ohi suunsa puhumista, jota voi myöhemmin katua.

Vastaus oppimistehtävä 2a & 2b

Oppimistehtävä #2 a: Tietosuojakysymykset

Kävin keskustelua siitä, mitä digitaaliselle perinnölle tapahtuu ihmisen kuoleman jälkeen ja miten siihen olisi hyvä varautua sekä sairaspoissaolojen ilmoituskäytännöistä työyhteisöissä. 

Mielestäni työssään verkkotyökaluja käyttävien henkilöiden tulisi ottaa tarkasti huomioon yksityisyyden suoja ja esimerkiksi asiakkaiden anonymiteetti varsinkin sosiaali-ja terveysalalla. Tietojen säilyttämiseen ja luovuttamiseen eteenpäin tarvitaan aina lupa. Henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi jos asiakas siirtyy työntekijältä toiselle tai järjestökentällä vapaaehtoistyössä yhteystietoja voidaan välittää toiselle työntekijälle, kuitenkin samassa työpaikassa.

Vääriin käsiin joutaessaan tai vuotaessaan henkilötiedot voisivat tehdä paljon vahinkoa asiakkaille. Lisäksi ihmisellä on oltava oikeus päättää, ketkä tietävät esimerkiksi mahdollisesta hoitokontaktista.

Oppimistehtävä #2 b: Digitaalinen identiteetti

Olen pohtinut digitaalista identiteettiäni aiemmin, ja poistanut näkyvistä esimerkiksi facebookista vanhoja kuvia ja tietoja sekä tehnyt profiileistani yksityisiä. Ainoastaan profiilikuvani näkyvät muille kuin ystävilleni. Olen tehnyt tämän tarkoituksellisesti suojatakseni yksityisyyttäni. Minulla on hyvin erikoinen nimi ja olen ainoa tämän niminen henkilö. Tämä seikka vaikuttaa varmasti myös paljon google-tuloksiini. 

Minusta löytyi työni takia tietoa, nimeni esiintyy työnantajani nettisivuilla useissa kohdissa jotka hakukone löysi. Lisäksi aiemmin tehdyt lehtijutut ja urheilukilpailujen voitot löytyivät melko helposti. Olin iloisesti yllättynyt, että vain Linkedin-profiilini löytyi yleisellä google haulla eikä muut sosiaalisen median profiilini. Olen tarkoituksella muuttanut sosiaalisen median profiilieni yksityisasetuksia niin, etteivät ne näy googlen hakutuloksissa mutta en ollut testannut asiaa. Varsinkin sosiaalisen median profiileissa pystyy nykyään yksityisasetuksien kautta muuttamaan kuvien, päivitysten ja profiilien näkyvyyttä sekä itse sosiaalisessa mediassa että googlen hakutuloksissa.

Kaikki verkosta minusta löytämäni tiedot olivat oikeita. Olisiko verkosta sitten saanut poistettua tietoa, jos ne eivät olisi olleet oikeita? Varmaan osan tiedoista / jotkin tiedot olisi. Tähän vaikuttaa suuresti julkaiseva taho. Esimerkiksi lehtijuttuja voi olla vaikea tai lähes mahdotonta saada pois netistä. Sosiaalisen median kautta julkaistua dataa voi saada pois, jos tiedät julkaisijan tai olet itse julkaissut kyseisen tiedon.

Digitaalinen identiteetti on nykyään myös joillain aloilla iso osa työnhaun prosessia ja tiedän ihmisten rakentavan omaa sosiaalista identiteettiään tarkoin. Olen myös itse tietoisesti rakentanut sosiaalisesta identiteetistäni yksityisempää sekä ottanut käyttöön tiettyjä somen kanavia juuri työn takia. Jos tekisin vielä julkisempaa työtä (esim. politiikka) olisi vielä tärkeämpää miettiä, millainen digitaalinen identiteetti on. Tarpeeksi julkisessa työssähän yksityistä sosiaalisen median käyttöä ei julkisesti juuri näe vaan viestintä on aina oman julkisuuskuvan kautta peilattua. Digitaalisen identiteetin tärkeys on hyvin alakohtainen asia; lähihoitaja ei tarvitse Linkedin-profiilia tai twitter-vaikuttamista uuden työn saamiseksi kun taas viestinnän ammattilaiselle digitaalinen identiteetti on vahvasti käyntikortti ulkomaailmalle.

Nykyään digitaalista sisältöä manipuloidaan tietoisesti, varsinkin kun kysymyksessä on korkeassa asemassa oleva henkilö tai poliittisia vaikuttimia. Tämä on tärkeä asia tiedostaa, ja netistä löytyvään tietoon on hyvä suhtautua aina kriittisesti. Valitettavasti internetissä voi tehdä myös pahaa toiselle ihmiselle lisäämällä epäedullista sisältöä, vihapuhetta tai valokuvia toista kohtaan. Tämä on todella haitallinen ilmiö, johon on herätty viime vuosina. Myös poliittisen kentän ihmisten "maalittamisesta" on puhuttu vuonna 2019 enemmän kuin koskaan ennen. Olen iloinen siitä, että nimelläni ei löydy sisältöä jota joku olisi minua vastaan tai kiusatakseen internettiin tuottanut. Sen poistaminen olisi varmasti lähes mahdotonta.

Vastaus oppimistehtävä 1c

Oppimistehtävä #1 c: Sosiaalisen median sovellusten hyödyntäminen omalla alallasi

Yhteenvetona siitä, miten sosiaali-ja terveysalan järjestöissä käytetään sosiaalista mediaa voinen todeta: laajasti. Mielestäni järjestöissä sosiaalinen media on tullut osaksi työntekoa, ja kehittyy työn välineenä koko ajan. Tällä hetkellä pääpaino sosiaalisella medialla alallani on ehdottomasti markkinointi ja viestintä. Tulevaisuudessa erilaiset chat-palvelut sekä etävastaanotot tuovat mahdolliseksi myös kohdata asiakkaita sosiaalisen median kautta.

Mielestäni varsinkin pienemmät järjestötoimijat voisivat käyttää enemmän sosiaalista mediaa vaikuttamistyöhön ja ottaa tässä mallia isommista järjestötoimijoista, jotka ovat jo pitkään käyttäneet mediaa oman viestinsä esiin tuomiseksi.

Sosiaali-ja terveysalalla sosiaalista mediaa käytetään usein ensisijaisesti tavoittamaan uusia asiakkaita/kävijöitä sekä toiminnasta tiedottamiseen. Tähän tarkoitukseen sosiaalinen media on näppärä; tavoitetaan nopeasti suuri joukko ihmisiä. Lisäksi useissa järjestöissä toimintaa toteutetaan osaltaan vapaaehtoisvoimin, joten sosiaalista mediaa käytetään paljon myös uusien vapaaehtoisten löytämiseksi.

Uskon että sosiaalisen median käyttö voisi sosiaali-ja terveysalan järjestöissä kehittyä, jos sen arvo tunnustettaisiin laajemmin ja työntekijöille annettaisiin tarpeelliset resurssit laadukkaan viestinnän toteuttamiseen. Oman kokemukseni mukaan suurin haaste tällä hetkellä laadukkaan sisällön tuottamisen kohdalla on resursseista johtuva tilanne, jossa viestintää tehdään muun työn ohessa "kun ehditään" - ja se kuka ehtii.

Vastaus oppimistehtävä 1b

Oppimistehtävä #1 b: Yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen sosiaalisen median käyttö

Tehtävässä on tarkoitus etsiä esimerkkejä järjestöjen sosiaalisen median käytöstä. Valitsin tehtävään tarkasteluani varten kolme isohkoa järjestöä. Isoin tarkastelemistani järjestöistä tuotti sisältöä sekä facebookiin, instagramiin, twitteriin sekä nettisivuille sekä omaan blogiin. Lisäksi järjestö tuotti sisältöä youtube-kanavalleen. Järjestö käytti youtubea selkeästi jäsen- ja rahalahjoittajia hankkiakseen. Instagramin sisältö taas oli suunnattu ehkä enemmän kyseisen järjestön asiakkaille, kuten myös facebook. Näissä kanavissa oli paljon tapahtumaviestintää, mutta myös varainhankintaa sekä tiedottamista. Blogin kautta kyseinen toimija taas selkeän suunnitellusti toi esille työntekijöitä ja sai tätä kautta ikäänkuin "syvyyttä" viestinnälleen.

Toinen valitsemani järjestö taas tuotti myös sisältöä facebookiin, instagramiin sekä twitteriin. Heillä oli sama sisältö facebookissa ja instagramissa mutta selkeästi erilaista viestintää twitterissä. Kyseinen järjestö pyrki selkeästi vaikuttamaan viestinnällään, ja päivityksen sisälsivät paljon mm. infografiikkaa.

Kolmas valitsemani järjestö toimi twitterissä, instagramissa sekä facebookissa ja päivitti blogia. Kyseessä oli näistä kolmesta toimija, jolla oli ehkä selkein kohdeyleisö ja he olivat ottaneet kohderyhmänsä viestinnässä huomioon hyvin. 

Koska nyt on joulun aika, vertailussa oli mielenkiintoista huomata miten eri järjestöt olivat tulevan juhlapyhän viestinnässään huomioineet oman toimialueensa kautta; viestinnän "kärki" oli selkeästi eri järjestöillä joulun aikaan erilainen.

Yhteneväistä kaikille valitsemilleni järjestöille oli kohtuullisen tiheä päivitystahti. Tähän vaikuttaa luultavasti toimijoiden koko, epäilisin että kaikissa kyseisissä järjestöissä toimii viestinnästä vastaava työntekijä(t). Toinen yhteneväinen tekijä kaikilla kolmella oli samankaltainen jako sosiaalisen median eri kanavien käytössä. Twitter oli selkeästi kaikilla asiantuntijaviestintään & vaikuttamiseen ja instagram järjestöjen asiakkaille. 

Vastaus oppimistehtävä 1a

Työskentelen sosiaali-ja terveysalan järjestössä ja käytän sosiaalista mediaa paljon työssäni; asiakkaiden tavoittamiseen ja tulevista tapahtumista tiedottamiseen sekä vaikuttamis-ja verkostotyöhön.

Käytän työssäni facebookia ja instagramia päivitän ja tuotan sisältöä wordpress-pohjaisille nettisivuille. Teen työssäni järjestöni toiminnasta ja tulevista tapahtumista mainoksia canva-nimisellä ohjelmalla, joka on monipuolinen apuväline varsinkin kuvapohjaisen sisällön tuottamiseen. 

Asiakasryhmämme kattaa kaikenikäiset, ja olen työssäni suunnannut markkinointia eri somekanavien kautta hieman eri ikäisille: instagramin kautta nuoremmille ja facebookin kautta selkeästi enemmän vanhemmille sekä yhteistyökumppaneille. Molemmissa sosiaalisen median kanavissa on käytettävissä myös seurantatyökaluja, joiden avulla saa käyttöönsä dataa mm. päivitysten suosion lisäksi seuraajien sitoutumisesta. Tälläinen data on oiva apu markkinoinnin suunnittelun lisäksi myös seurannassa.

Tulevaisuudessa ajatuksenani on rakentaa itselleni asiantuntijaprofiili, ja olen ajatellut perustaa sen twitteriin. Twitter on hyvä kanava esimerkiksi politiikkaan tai mielipidekeskusteluun. Olen aloittanut asiantuntijaprofiilini luomista opettelemalla hieman Twitterin käytöstapoja: olen lukenut muiden twiittejä sekä seurannut keskustelua ymmärtääkseni kyseisen sosiaalisen median kanvan käyttöä. 

Twitterissä käydään laajasti sosiaali-ja terveysalaan liittyvää keskustelua, ja uskon että se on oikea alusta tulevaisuudessa myös verkostoitumisen kannalta. Twitterissä on myös mahdollista profiloitua omalla asiantuntija-alueellaan, kuten esimerkiksi myös Linkedinissä. Ajattelen myös että tulevaisuudessa pienemmillä järjestöillä voisi olla yksi työntekijä, joka tekisi esimerkiksi tietoisesti vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa. Tiedostan, että tällä hetkellä sosiaalisen median arvoa ei aina tunnusteta osana työtä vaikka se on kiistaton keino esimerkiksi nuorten asiakkaiden tavoittamiseen.

Tervehdys!

Opiskelen Turussa YAMK-tukintoa ja olen töissä kolmannella sektorilla. Työssäni käytän paljon sosiaalista mediaa välineenä ja valitsin tästä syystä OAMK:in kurssin sosiaalisen median käytöstä vapaavalintaisiin opintoihini.